5. luku

Väsymys on valtaa paljaimmillaan. Se kumpi on väsyneempi, saa päättää.
Väsynyttä ei saa pakottaa mihinkään. Olen väsynyt, mene pois. Olen väsynyt, ei huvita
kuunnella sinua. Olen loppuun ajettu enkä halua sinua lähelleni. --




Mari ja Paavo, Paavo ja Mari. Aina yhdessä, aina rakastamassa. Kun sukelletaan vauvakuplaan ja lujaa, alkaa yhden jos toisenkin mielenterveys järkkyä. Valvottujen öiden ja huutokuoron keskeltä tavoitellaan toista, mutta pettymyksiä on helpompi järjestää kuin läheisyyttä. Burn outin keskellä voi ylevillä periaatteilla ja hyväntahtoisilla neuvoilla heittää vesilintua.
Entä jos oma puoliso ei olekaan se arjen tukipylväs, jollaista kumpikin toisestaan kaipaa?
Entä miten käy ikuiseksi aiotun rakkauden, jos toinen haluaakin jättää leikin kesken vain koska väsyttää niin paljon?
Kaiken tumman keskellä tavoitetaan hetkittäin myös kauneutta. Ehkä rakkaus on vähän sama kuin vanhemmuus: suurinta onnea ja kipua samassa paketissa. 



5. luku löytyy täältä.

Kommentit

Suosituimmat