Autere: Kaunis mutta kuollut

Tartuin kirjastossa tähän Terttu Autereen tuoreeseen kirjaan ihan vain vintage-kansikuvan perusteella. Kaunis mutta kuollut (2017) on 1930-luvun pieneen kauppalaan sijoittuva salapoliisiromaani. Koska tykkään komisario Palmusta, ajattelin, että tässä voisi olla  samankaltaista tunnelmaa. En pettynyt, vaikkei tämä sentään ihan Waltarin tasolle yllä. Oikeastaan tekisi mieli lukea myös Autereen kaksi aiempaa salapoliisiromaania, joissa seikkailee sama päähenkilö, lääninetsivä Juhani Kuikka. Kaunis mutta kuollut on kuitenkin täysin itsenäinen, joten pystyi ihan hyvin aloittamaan tuosta tuntematta taustoja. 

Tässä kirjassa murha tapahtuu yhteiskoulussa, jossa etsivä Juhani Kuikan kihlattu,  Onerva Ojala, työskentelee opettajana. Koulun kaunis ja persoonallinen nuori piirustuksenopettaja  Iiris löytyy kuolleena koulun kokoelmahuoneesta ja Kuikka hälytetään paikalle selvittämään tapausta. Epäiltyjen joukossa on niin koulun opettajia kuin oppilaitakin, vaihtimestaripariskunta ja oikeastaan kaikki pikku kauppalan vähänkin merkittävät henkilöt. Vanhan ajan yhteiskoulu on miljöönä kiehtova, ja Autereen tekstiä on mukavaa ja kepeää lukea. Oli kiva pitkästä aikaa lukea ihan huvikseen jotakin tällaistä yhtä aikaa sopivan kevyttä ja jännittävää. Kirja oli myös tosi nopea lukea, koska teksti on aseteltu sivuille hyvin väljästi.     

Terttu Autere: Kaunis mutta kuollut
Karisto, 2017
303 s.