Lastenkirjat: Vauvaperhe matkustaa
"Kello oli puoli kuusi ja koko perhe itkuisena hereillä. Teinivauva oli herättänyt kaikki itkullaan jo puoli tuntia aiemmin. Nyt vauvojen silmät olivat punaiset ja nälkäkin alkoi tulla.
"Haluan vielä nukkua! En halua nukkua! Haluan nukkua! En halua nukkua!" huusi teinivauva."
Ville Hytösen uudehko Vauvaperhe matkustaa (2016) on hauskasti erilainen lastenkirja. Taas on keksitty jotain sellaista, mitä ei ole vielä ennen painettu (tai ainakaan tullut minua vastaan). Hytösen värikkäässä kirjassa päähenkilöitä ovat vauvaperheen vauvat: isävauva, äitivauva, teinivauva ja pikkuvauva. Vauvaperhe asustaa pienessä mökissä neuvolan vieressä ja päättää repäistä lähtemällä kerrankin tutustumaan maansa pääkaupunkiin, Helsinkiin. Kommelluksia luonnollisesti tulee, kun vauvamaisesti käyttäytyvät vauvat nousevat junaan ja meinaavat jäädä konttaamalla jalkoihin kadun ihmisvilinässä. Siellä he kuitenkin seikkailevat pitkin stadia, jossa muun muassa tapaavat aidon hipsterin, polskivat Mäkelänrinteen uimahallissa ja ruokailevat vauvojen intialaisessa ravintolassa.
"Voi kunpa meidän neuvolamme ympäristöön ei leviäisi tällaista pakokauhua", äitivauva voivotteli helsinkiläisten tilannetta. "Mitä siitäkin tulisi, jos me vauvat ryntäilisimme sinne tänne ja vilkuilisimme kelloa joka toinen sekunti."
Maailmaa katsotaan hauskasti vauvojen näkökulmasta. Tarina on toki absurdi, siksi myös niin huvittava. Aikuisen ei ole aina niin helppoa tajuta, ettei vauva esimerkiksi läheskään aina tiedä mitkä itkee, jos hänellä on jokin huonosti. Tai kuinka vaikeaa vauvojen on säädellä tunteitaan ilman ulkopuolisen (aikuisen) hellää ohjausta. Tässä kirjassa todella mennään ruohonjuuritasolle, sinne vauvan omalle tasolle. Hyvin suuressa roolissa kirjan onnistumisen kannalta on myös Matti Pikkujämsän kuvitus. Olen aina pitänyt hänen persoonallisista kuvituksistaan eikä tämä ole poikkeus. Sideharsot ja kuolarievut vain esiin, täältä tulee varsinainen vauvaperhe!
"Päiväunien jälkeen vauvaperhettä alkoi itkettää. "Onkohan tämä nälkä vai röyhtäyttääköhän meitä?" sai isävauva kysyttyä kiukkuisen itkunsa välistä.
"Ääämämämääh. Tätä! Tätä! Äähmämämää!" huusi pikkuvauva, ja pian kaikki vauvat itkivät ja potkivat jaloillaan.
"Emmehän me ole syöneet juuri mitään" äitivauva kiljui.
"Vain luumumössöä", itki teinivauva.
"Meidän on päästävä syömään!" päätti isävauva.
Onneksi vauvaperhe löysi kullekin oman tutin hoitokassin sivutaskusta."
Ville Hytönen: Vauvaperhe matkustaa
Tammi, 2016
28 s.
Kommentit
Lähetä kommentti