Lastenkirjat: Koiramäki
Mauri Kunnaksen (s. 1950)
kirjat ovat Herra Hakkaraisen etsimisineen meillä olleet hyvinkin suosittuja.
Kunnas onkin poikkeuksellisen menestynyt suomalainen lastenkirjailija ja
–kuvittaja. Hänen teoksiaan on käännetty 35 kielelle ja julkaistu 36 maassa,
aika hyvin! Kunnaksen omintakeisen tyylin tunnistaa jo kaukaa ja nykyään
Kunnaksen kirjoista tuttuja hahmoja, Hakkarainen etunenässä, näkee milloin missäkin
oheistuotteessa pehmoleluista vaatteisiin. Kunnaksen lastenkirjatuotanto on
niin laaja, että keskityn tässä vain Koiramäki-kirjoihin, vaikka monet muutkin
olisivat esittelyn arvoisia.
Se
perinteinen Koiramäen talossa on
minulle tuttu kirja lapsuudesta. Nykyään meillä on paksumpi Koiramäki, joka sisältää kolme kirjaa yksissä kansissa: Koiramäen
talossa, Koiramäen lapset kaupungissa
ja Koiramäen talvi. En ihan
hirveästi osta lastenkirjoja, mutta tämä oli aika must paketti, kun sattui
olemaan vielä alennuksessa. Kaikki Koiramäki-kirjat ovat tosi kivoja. Ennen
kaikkea ne kuvaavat hyvin vanhoja aikoja. Lapsentajuisesti kerrotaan, millaista
elämä oli ennen vanhaan, 1800-luvulla ennen autoja ja kännyköitä. Mistä
vaatteet tulivat, entä ruoka? Ei ainakaan kaupasta... Niistä asioista on
helppoa kertoa kirjan avulla. Kuvat ovat sitä paitsi ihanan idyllisiä, tulee
sellainen vanhat hyvät ajat –meininki,
vaikka kovan elämän kääntöpuoletkin voi lukea rivien välistä.
Koiramäki on maalaistalo,
jossa eletään omavaraista elämää luonnon ja pellon ehdoilla. Piiat, rengit ja
lasten ikisuosikki ruotiukko Hiski Piskinen kuuluvat miljööseen. Pääosassa ovat
perheen lapset Kille ja Elsa, hännänhuippuna Martta-taapero. Ja Koiramäen väki
on siis koiria, kaikki muut paitsi kotieläimet J. Koiramäen lapset kaupungissa –kirjassa esitellään puolestaan hyvin saman
aikakauden suomalaista kaupunkilaiselämää, joka olikin aika erilaista kuin maalla. Minulle tulee kirjan kyseisestä, nimeämättömästä kaupungista aika Turku-fiilis. Kunnas on nähnyt vaivaa ja ottanut selvää
asioista ennen kuin on alkanut kirjojansa raapustamaan. Näissä on varmasti
vielä kouluikäisellekin ihmeteltävää. Yksityiskohtia on tutkittavana paljon.
Ääneen lukemiseen onkin hyvä varata reilusti aikaa.
Koiramäen
lapset Kille, Elsa ja Martta seikkailevat näiden kolmen lisäksi myös näissä
kirjoissa: Kesä Koiramäessä
(luettu), Koiramäen lapset ja näkki
(ei luettu), Koiramäen Martta ja Ruuneperi (ei luettu) ja Koiramäen laulukirja (laulettu). Varsinkin Kesä Koiramäessä jäi mieleen ihanan kesäisen miljöönsä ansiosta. Koiramäen
laulukirjaa voin myös suositella
kauniiden kuviensa ja vanhojen, jo hieman unohtuneiden kansanlaulujen
esiintuojana uudelle sukupuolelle. Historia-fanina pidän siitä, että näitä
vanhoja asioita ja elämäntapaa tuodaan välillä myös lastenkirjoihin. Ja Kunnas
saa entisajan yksinkertaisen elämän näyttämään kiehtovalta. Lasten on helppo
samastua kuvitteellisiin päähenkilöihin - lasten perusluonto on aina ollut
samanlainen, vaikka ympäristö onkin ”hieman” muuttunut vajaassa parissasadassa
vuodessa.
Pikkulapsiperheen
reissuvinkkinä mainitsen myös Särkänniemen Koiramäen Tampereella. Kävimme siellä
lasten kanssa reilu vuosi sitten ja oli oikein viehättävä paikka. Ei mikään
kauhean iso, mutta sinne on kivasti rakennettu pääkatu kirjasta Koiramäen
lapset kaupungissa ja
maatilamiljöötä muista Koiramäki-kirjoista. Siliteltävinä ja katseltavina oli myös kotieläimiä ja
lavalla esitetään pieniä näytelmiä.
Kommentit
Lähetä kommentti