Rustiikkinen kuvauspaikka





Tässä kuvallisia tunnelmia parin viikon takaa Keuruun maaseudulta. Löysimme ihanan paikan, johon liittyy myös tunnearvoa: yksi mieheni isovanhemmista on viettänyt lapsuutensa tässä talossa. Oli jotenkin hirveän kiehtovaa käydä siellä. Paikka on niin kaunis ja tuntuu jännittävältä ajatella, millaista elämä 1920-luvulla siellä on ollut. Tämä on ollut aikoinaan ihan komea talo, mutta nyt maali on rapistunut ja lohkenneiden lautojen välistä pursusi eristeenä käytettyä sahanpurua. Ikkunassa oli luodinreikä ja porstuassa olevasta vuoteesta tursusivat oljet ja muutakin vanhaa tavaraa oli levällään. Lattialautoja puuttui ja jäljellä olevatkin olivat sopivan lahoja aiheuttaakseen pientä jännitystä. Ihanaa, ettei tätä taloa ole purettu. Mutta autioitumista alleviivasi sekin, ettei talolle ole enää edes tietä! Rakennus on jätetty pystyyn ja pelto laajennettu miltei kiinni seiniin, kaikki tila otettu hyötykäyttöön. Mutta vanhat, maalista lohkeilevat seinät huokuivat historiaa. Täällä on joskus itketty, naurettu ja rakastettu. Tarinanpoikasia leijui ilmassa kuin horsmansiemeniä elokuisella pellolla. 
Kaikki kuvat on ottanut Kimmo Korpela.












Kuvat: Kimmo Korpela

Kommentit